Es geht bei gedämpfter Trommel Klang;
Wie weit noch die Stätte! der Weg wie lang!
O wär er zur Ruh und alles vorbei!
Ich glaub', es bricht mir das Herz entzwei!
Ich hab' in der Welt nur ihn geliebt,
Nur ihn, dem jetzt man den Tod doch gibt!
Bei klingendem Spiele wird paradiert;
Dazu bin auch ich kommandiert.
Nun schaut er auf zum letzten Mal
In Gottes Sonne freudigen Strahl;
Nun binden sie ihm die Augen zu –
Dir schenke Gott die ewige Ruh!
Es haben die Neun wohl angelegt;
Acht Kugeln haben vorbeigefegt.
Sie zitterten alle vor Jammer und Schmerz –
Ich aber, ich traf ihn mitten ins Herz.
Schumann, Robert (1810-1856)
Der Soldat
Cycle / collectionFünf Lieder
Composition year1840
Opus numberop. 40 no. 3
EnsembleVoice, piano
Published1842
TitleSotilas
Translator
LanguageFinnish
Terms of useFree for use in concert leaflets
Singable translationNo
Kuuluu vaimennetun rummun ääni;
Kuinka kaukana se paikka vielä onkaan! Kuinka pitkä on tie!
Voi kunpa hän olisi rauhassa ja kaikki ohi!
Luulen, että sydämeni murtuu!
Rakastin maailmassa vain häntä,
vain häntä, joka nyt annetaan kuolemalle!
Raikuvin soitoin pidetään paraatia;
Minutkin on sinne komennettu.
Nyt hän katsoo viimeisen kerran
jumalan auringon ystävällisiin säteisiin:
nyt hänen silmänsä sidotaan –
suokoon Jumala sinulle ikuisen rauhan!
Yhdeksän miestä on tähdännyt hyvin;
kahdeksan luotia on mennyt ohi,
Tämä kurjuus ja tuska saa heidät vapisemaan –
Mutta minä, minä osuin häntä suoraan sydämeen.
Kuinka kaukana se paikka vielä onkaan! Kuinka pitkä on tie!
Voi kunpa hän olisi rauhassa ja kaikki ohi!
Luulen, että sydämeni murtuu!
Rakastin maailmassa vain häntä,
vain häntä, joka nyt annetaan kuolemalle!
Raikuvin soitoin pidetään paraatia;
Minutkin on sinne komennettu.
Nyt hän katsoo viimeisen kerran
jumalan auringon ystävällisiin säteisiin:
nyt hänen silmänsä sidotaan –
suokoon Jumala sinulle ikuisen rauhan!
Yhdeksän miestä on tähdännyt hyvin;
kahdeksan luotia on mennyt ohi,
Tämä kurjuus ja tuska saa heidät vapisemaan –
Mutta minä, minä osuin häntä suoraan sydämeen.