Die Mutter betet herzig und schaut entzückt
Auf den schlummernden Kleinen.
Er ruht in der Wiege so sanft und traut.
Ein Engel muß er ihr scheinen.
Sie küßt ihn und herzt ihn, sie hält sich kaum.
Vergessen der irdischen Schmerzen,
Es schweift in die Zukunft ihr Hoffnungstraum.
So träumen Mütter im Herzen.
Der Rab indes mit der Sippschaft sein
Kreischt draußen am Fenster die Weise:
Dein Engel, dein Engel wird unser sein,
Der Räuber dient uns zur Speise.
Schumann, Robert (1810-1856)
Muttertraum
Cycle / collectionFünf Lieder
Composition year1840
Opus numberop. 40 no. 2
EnsembleVoice, piano
Published1842
TitleÄidin unelma
Translator
LanguageFinnish
Terms of useFree for use in concert leaflets
Singable translationNo
Äiti rukoilee sydämestään ja katsoo ihastuneena
uinuvaa pienokaista.
Niin hentona ja rakastettuna hän lepää kehdossa.
Äidistä hän näyttää enkeliltä.
Hän suutelee ja syleilee poikaa, on pakahtua.
Hän unohtaa maalliset vaivat,
hänen unelmansa ulottuvat tulevaisuuteen.
Niin haaveilevat äidit sydämissään.
Mutta korppi ja sen suku
raakkuu ikkunan ulkopuolella lauluaan:
sinun enkelisi, sinun enkelisi on oleva meidän,
ryövärinä hänestä tulee meidän ateriamme.
uinuvaa pienokaista.
Niin hentona ja rakastettuna hän lepää kehdossa.
Äidistä hän näyttää enkeliltä.
Hän suutelee ja syleilee poikaa, on pakahtua.
Hän unohtaa maalliset vaivat,
hänen unelmansa ulottuvat tulevaisuuteen.
Niin haaveilevat äidit sydämissään.
Mutta korppi ja sen suku
raakkuu ikkunan ulkopuolella lauluaan:
sinun enkelisi, sinun enkelisi on oleva meidän,
ryövärinä hänestä tulee meidän ateriamme.