Opus numberop. 10 no. 4
EnsembleVoice, piano

LanguageGerman
Terms of useFree
Es duftete so eigen
Der wilde Thymian;
Mit seinem Zauberhauche
Hat er mirs angethan.

Ich streckt am Waldessaume
Aufs weiche Moos mich hin,
Das grüne Dach der Buche,
Das war mein Baldachin.

Im fernen Grund sang traulich
Sein Lied der muntre Bach,
Die Quelle mir zu Häupten
Stammelt es leise nach.

Bald fühlt ich um die Stirne
Mir leisen Schlummer wehn;
Die schönsten Elfenkinder
Hab ich im Traum gesehn.

Und als ich auferwachte,
da kam des Wegs daher
ein Wandrer, sang von Liebe
und glücklicher wiederkehr.

Vom Mund der Liebsten
hat ich das Liedlein oft gehört,
drum hats wohl eifersüchtig
mir meinen Tram gestört.
TitleMetsässä
LanguageFinnish
Terms of useFree for use in concert leaflets
Singable translationNo
Villi ajuruoho
tuoksui väkevästi,
Taikahenkäyksellään se
se teki minuun

Ojentauduin pitkälleni metsänreunaan
pehmeälle sammalelle,
missä pyökkien vihreä oksisto
oli minun vuodekatoksenani.

Kauempana lauloi viihtyisästi
lauluaan hilpeä puronen,
joka lähteestä pääpuolellani
lorisi hiljakseen minua kohti.

Pian tunsin otsallani
unen hiljaisen henkäyksen
ja näin kauniita keijukaisia
unessani.

Ja kun heräsin,
tuli vastaan siellä
vaeltaja, joka lauloi rakkaudesta
ja onnellisesta paluusta.

Rakkaani suusta
olin sen laulun usein kuullut,
joten se mustasukkaisesti
häiritsi minun untani.