Wehe dem Fliehenden,
Welt hinaus ziehenden! –
Fremde durchmessenden,
Heimat vergessenden,
Mutterhaus hassenden,
Freunde verlassenden
folget kein Segen, ach!
Auf ihren Wegen nach!
Herze, das sehnende,
Auge, das tränende,
Sehnsucht, nie endende,
Heimwärts sich wendende!
Busen, der wallende,
Klage, verhallende,
Abendstern, blinkender,
hoffnungslos sinkender!
Lüfte, ihr säuselnden,
Wellen sanft kräuselnden,
Sonnenstrahl, eilender,
nirgend verweilender:
die mir mit Schmerze, ach!
Dies treue Herze brach –
grüßt von dem Fliehenden,
Welt hinaus ziehenden.
Schubert, Franz (1797-1828)
In der Ferne
Teos / sarja / kokoelmaSchwanengesang
Sävellysvuosi1828
LuetteloD 957:6
EsityskokoonpanoLauluääni, piano
SävellajiH-molli
Julkaistu1829
NimekeKaukana
Suomentaja
KieliSuomi
KäyttöoikeudetVapaa käyttöoikeus käsiohjelmissa
Laulettava suomennosEi
Surkeus niitä, jotka pakenee
ja maailmalle matkaa!
Vieraita raitteja talsiville,
kotonsa kokonaan unohtaville,
äitinsä taloa vihaaville,
ystävänsä hylkääville
ei siunausta riitä:
tiehenne siitä!
Kaipaava sydän,
kyynelöivät silmät,
loputon kaipaus
omaan kotiin.
Kuohuva rinta,
hiipuva valitus,
iltatähti, loistava,
toivottomana laskeva.
Te henkivät tuulet,
lempeinä tyrskivät laineet,
kerkeä auringonsäde,
joka et odottaa malta:
sille, joka tuskan toi
ja särki uskollisen sydämeni,
terveiset pankaa pakenevalta
ja maailmaa matkaavalta.
ja maailmalle matkaa!
Vieraita raitteja talsiville,
kotonsa kokonaan unohtaville,
äitinsä taloa vihaaville,
ystävänsä hylkääville
ei siunausta riitä:
tiehenne siitä!
Kaipaava sydän,
kyynelöivät silmät,
loputon kaipaus
omaan kotiin.
Kuohuva rinta,
hiipuva valitus,
iltatähti, loistava,
toivottomana laskeva.
Te henkivät tuulet,
lempeinä tyrskivät laineet,
kerkeä auringonsäde,
joka et odottaa malta:
sille, joka tuskan toi
ja särki uskollisen sydämeni,
terveiset pankaa pakenevalta
ja maailmaa matkaavalta.